Vihdoinkin! Langat saapuivat ja Lady sai hihansa!

Tämä Lady on siis tehty Pirkanmaan käsityökeskuksen vahvasta Pirkka-langasta, 100 % villaa. Ihastuin messuilla turkoosiin ja halusin tehdä siitä kunnon villatakin -  sellaisen, että ei palele, kun pakkanen paukkuu ympärillä. Sellaisen, joka on reilu villatakki: vähän paksu, jäykähkö ja samalla superlämmin - ja tietenkin myös avattuna kelpoinen. Lady on sellainen; sen voi kääräistä kiinni tai jättää auki tai kiinnittää edestä vaikka yhdellä napilla.

Näääiiin pitkät hihat. Ihan pikkuisen vajaamittaiset vain (minulla taitaa olla aika pitkät kädet..)

Napit ovat sarvea ja käsinhiotut ja -tehdyt. Ihan oikea aarre juuri tähän villatakkiin ja sopivat hyvin. I-ha-nat <3! Tein neljä napinreikää.. vielä mietin, poistanko yhden vai en. Neljäs nappi tulee rintojen alle ja antaa vähän muotoa, jos sen laittaa kiinni.

Hihat ovat leveät, enkä niihin tehnyt kavennuksia, vaikka teinkin niistä aika pitkät. Teemukiin asti ne eivät yllä lillumaan.

Tästä tuli sellainen konstailematon pitovillatakki. En ole sitä kastellut vielä (niin kuin näkyy), mutta neuloessa sormet värjäytyivät siniseksi. Ei siis vaaleita paitoja alle.

************************************************************************************************************************

Vuokatissa Katinkullassa on  Sukka summit tämän viikonlopun ajan, ja sinne päräytettiin systereiden kanssa halki pakkasen valtaaman Kainuun. Mitään ei pitänyt TIETENKÄÄN ostaa, mutta voih... miten tätä voisi edes selittää? Eilen juuri katsoin epätoivosensa lankoja, jotka pitäisi neuloa, mutta...

Mutta nämä kaikki langat ovatkin ihan tarpeen! Niille on siis jo käyttö suunniteltu. (Hävettää ihan myöntää, että ainahan ei näin ole...)

Siis: Leo ihastelee ja haistelee villalankakasaa, joka on tarkoitettu jo kauan kaipaamaani muhkeaan villatakkiin. Näen silmissäni valkoisen pitkän villatakin, jossa on palmikoita, ehkä helmineulette... olisikohan huppukin? Mari Muinosella on hienoja malleja. En tiedä, ihanko noin komeita kuin Marilla, mutta sinnepäin, sinnepäin.

Katselin ensin Novitan Tempoa, joka maksoi 10 e/ 3 kerää, mutta sitten.. Mattokutomon koisuojatut lampaanvillalangat maksoivat valkoisena 5 e/ 200 g! Tasalaatuista (mattoihin tarkoitetussa ei voi olla laatuvirheitä), tiukkaa lampaanvillaa, valitettavasti ei enää vain tuoksunut. Helppo valinta: Tempo pois, lampaanvilla tilalle. Nyt mallia etsimään.

Minipaletti on huivia varten, jonka aloitan heti, kun uskallan. Keskisilmukka ei enää karkaa, kun on silmukkamerkkejä, mutta itsetunto sai kolauksen;)

Seiskaveikasta pitää kuulemma tehdä tyttärellä "sellainen pipo, joka roikkuu" ja lapaset. Tehdään tehdään, heti tehdään, jos äetin tekemä kelepovvaa!

Ja ai niin! Tämä meinasi unohtua.

Myyjä antoi ohjeet, miten homma sujuu, mutta tulee onneksi noin kuukauden kuluttua paikalliseen lankakauppaan ja ohjaa ihan kädestä pitäen, miten tuo pelittää.

Tekis mieli kyllä vähän yrittää...

*****************************************************************************************************************

Kissakuvana tällä kertaa Kapsu ja Kapsun maha. Masuteemaa,  kyllä Friede ja Figo.

Kapsun maha on lähes karvaton, pehmeä, silkkinen ja lämmin, ja sitä pitää silittää aina. Kaputsiino haluaa joka päivä kellahtaa syliin (oli siinä neule tai ei) ja tarjoaa auliisti mahansa kaikenlaiselle rapsuttamiselle. Se muistuttaa kissanpennun masukkaa.. on siinä joskus ollut enemmänkin nukkaa, mutta ei enää vuosiin.