Lankakomeron neuleet nyt vain ovat sellaisia, että niitä aina säännöllisen epäsäännöllisin väliajoin ihailen ja ihmettelen. Ja vasta tuli uusi huivi, joka erilaisuudessaan laittoi suunnitelmat uusiksi: tuollainen!

Malli on Sirppi ja lankana tähän käytin Pirkan ohuempaan vyyhtilankaa. Väri ei ihan ole minua, mutta varastossa ei oikeastaan ollut sellaista lankaa, joka olisi ollut ihan täsmälleen mieleeni. Pyöröt olivat 3,5; ne minun lempipyöröni, joilla kokeilen aina ensin tehdä ihan kaiken.

Kollipojat tulivat heti katsomaan, millaista on kävellä tämän huivin päällä. Ihan ok, ne sanoivat.

 

Lavuaarissa likoamisen jälkeen huomattavasti parempi kuin ennen. Jaakko tykkäsi.

Ja minä tykkäsin! Reunuksen päättelin virkkaamalla, niin kuin ohjeessa neuvottiin, ja se sopi tähän huiviin todella hyvin.

Kiitoksen mallista, taas kerran,Lankakomero!

*************************************************

Frieden valtakunnassa on tänään ilmestynyt luontodokumentti kissojen energiataloudesta. Tässä meidän kollipoika Leo lataa akkujaan. Voi, ollapa kissa ja osata tuo lataamisen jalo taito!

Aurinkoisina päivinä kollipojat viettävät päivänsä auringossa kuistilla, ja siellä sitten tehtiin viikolla kissojen huoltotoimetkin.

Sarjan saa aloittaa Kape, vanha rakas kirppukasani. Se ei periaatteessa vieläkään tykkään kynsien leikkaamisesta, mutta suostuu siihen silti, välillä äänekkäästi protestoidenkin.

Paljas maha, ranteessa kasvain, turkkikin jo vähän takussa ja korvissa aina putsattavaa.

Mutta miten se minua katsoo.

Kyllä me toisemme jo tunnemme, emmekä pahaa toisillemme tee.