Viime aikoina olen neulonut kaikkea pientä ja tarpeellista. Se on ollut mukavaa, koska neuleet valmistuvat nopeasti ja samalla voi tuntea itsensä tarpeelliseksi. Ja se että jotain valmistuu: voi, se on niin harvinaista todellisessa elämässä...

Lovikka-lapaset. Ohje on Yhteishyvästä. Jouduin kyllä muokkaamaan ohjeen puikkokokoja, koska minulla ei sitten millään synny kasin puikoilla Huopasesta yhtään järkevän näköistä jälkeä. Näitä ei siis pesukonehuovuteta.

Otin puikot 4 ½ ja otin Huopasen kaveriksi  noin Nallen paksuisen villalangan, jonka olin ostanut pari vuotta sitten messuilta mattokutomolta. Nyt onnistui 24 silmukalla, juu. Ja sitten harjattiin lopuksi. Siskolle menivät nämä lovikkaat.

Seuraksi tein ko. villalangasta toivomuksesta palmikkopipon, jonka sisälle mahtuu paksu letti taitettuna. Sisko aikoo laittaa fleeceä vuoriksi. Ihan perusjuttuja.

On näköjään ollut aika hämärää, kun kuvatkin melkein uppoavat taustaansa.

Mutta tänään paistoi aurinko!

Kissat kyllä löytävät auringon, jos se vielä uskaltautuu esille.

Jaakko nukkui huovan sisällä. Tämä huopa ostettiin ihmisten lämmityskäyttöön, mutta niin kuin sanoin, kissat kyllä...

Mikäs Harulla on? Tämä on se ilme, että kohta lähtee. Korvat ovat kyllä vielä aika ylhäällä.

Eikä toinen tiedä mitään. Näin on just parasta.

Haa!

Henna, nyt Tassutunnustus taisi löytää toisen saajan.

Ensiluokkainen tassu on blogissa Kissamaista menoa. Tassutunnustus annetaan ansiokkaasta Tassuasiain Edistämistyöstä,  ja sen on piirtänyt Henna. Kissamaista menoa on suht uusi blogi ja siellä on tosi hienoja kissoja, käykääpä katsomassa!

 

Se on muuten loma nyt.