kissat kerällä 2019-10-06T22:38:09+03:00 Blog Integration Feed Generator https://kissatkeralla.vuodatus.net/ piriel https://kissatkeralla.vuodatus.net/ <![CDATA[Hei, me muutetaan!]]> Olemme muuttaneet! We have moved!


www.kissatkeralla.blogspot.com virallisena osoitteena ja tätäkin kautta pääsee:



Kissat kerällä





Tänäänpä sitten nähtiin, että Vuodatus on sörssinyt ihan kunnolla. Olen pitänyt blogia täällä vuodesta 2009 ja lähes kaikki valokuvat ovat hävinneet taivaan tuuliin... Oi voi. En niinkään sure omia kuviani, päiväperhoja, mutta olen kyllä jotenkin vihainen ja tympääntynyt. Jääköön tämä blogi nyt tänne. Ilman kuvia. Paljon on ollut tarinaa, kissojen elämää ja neuleita. Paljon olen saanut uusia ystäviä, ihan konkreettisia ystäviäkin! Voihan olla, että takaisin vielä tullaan...

Mutta nyt ei voi muuta.

Heippa, mutta tavataan kuitenkin! Laitathan uuden osoitteen talteen!  smiley


]]> 2012-07-26T18:06:01+03:00 2019-10-06T22:22:29+03:00 https://kissatkeralla.vuodatus.net/lue/2012/07/hei-me-muutetaan piriel https://kissatkeralla.vuodatus.net/ <![CDATA[Sinne ja takaisin]]>


Kuten kuvasta näkyy, Turkissa ollaan. Ei kuitenkaan An.. Alaniassa vaan pienemmässä paikassa.

Kissoja oli, historiaa oli. Rantaakin oli ja kuuma.



Tämä kissa tuli vastaan kävelykadulla. Ilmeisesti joku oli ystävällisesti antanut sille kalan. Kissoja ei ollut ihan niin paljon kuin Kreikassa, ja jotenkin ne olivat huonommassa kunnossa. Hotellin ravintolan edustalla kerjäsi säännöllisesti pari mustavalkoista kollia. Näin, kun yksi turistipoika yritti silittää sitä: Zap! Ja tassu heilahti!



Pieni narttu. Samankokoinen kaveri odotti jo poikasia. Tälle vähän ojentelin kättäni, mutta kun ei ollut mitään annettavaa...



Tämä jykevä kisuli ei takuulla raapaise ketään.  Onhan se kissa? Kisuli on kuulunut kreikkalaiseen temppeliin.



Kauneinta olivat kasvit, vihreät solat. Perusmaisemaa tämä ei kuitenkaan ole: sitä on linja-auton ikkunasta näkyvä kuivuus ja roskat. Turistialueella ollaan. 

Tai sitten kauneinta on ...




 ...ranta, meri ja tuuli. Näin hiljaista, ihanaa rantaa saimme kävellä vain kerran. Muutoin ranta oli aurinkotuolien peittämä hautomo.

Mutta komeaa historiaa kuitenkin: Apollon temppelit ja muut ihmeelliset amfiteatterit.



Olisi pitänyt laskeutua portaat alas testaamaan akustiikka, mutta korkeanpaikankammo iski.



Turkki oli ihan ok, mutta jotenkin tuntuu, että rantalomat saavat nyt jäädä. Enkä pitänyt kaksoishinnoittelusta ja siitä, että palveluissa ja tuotteissa ei ollut hintoja. Ne jotenkin vain vetäistiin hatusta - välillä sai kohotella kulmakarvojaan. Toisaalta ymmärtää, kun tietää vähän vuosiansioista ja palkoista. Erot köyhien ja rikkaiden välillä ovat siellä niin suuret.

Ruoka oli kyllä hyvää! Kasvispitoista, salaatit upeita ja kebab ihan parasta, mitä koskaan olen syönyt. Se lampaan maku... nomnom! Paras ruoka kasvoi kuitenkin puussa parvekkeen vieressä:




Ei ehkä ihan heti takaisin kuitenkaan.

*****************************************************************************

Takaisin kotiin oli kuitenkin sillä aikaa tullut Harun tuhka. Tuhka seilasi maailmalla melkein kaksi kuukautta, Akuutista Tyrnävälle ja takaisin, kunnes se vihdoin löysi perille kotiin. Oli kova paikka saada se käsiin. 

Suru ja ikävä iskee ajoittain vahvana mieleen. Meidän pikku Harutsimme... Ikävää helpottaa se, että tietää, että mitään ei ollut tehtävissä. Se oli Harun mittainen elämä. En voi muuta kuin hyväksyä sen. Haru meni sinne eikä tule enää takaisin.



Haru haudattiin yhdessä kontioisensa kanssa pienen kuusen katveeseen, isojen poikien hautojen viereen mökille.]]> 2012-06-30T17:00:01+03:00 2019-10-06T22:22:31+03:00 https://kissatkeralla.vuodatus.net/lue/2012/06/sinne-ja-takaisin piriel https://kissatkeralla.vuodatus.net/ <![CDATA[Meillä on partsi!]]>

Voi, kunpa mamma vihdoinkin tekisi, mitä lupasi. Voisihan sitä muuallakin nukkua kuin tässä...



Eikös se sitä paitsi ostanut jo jotain tarvikkeita? Me vallataan sitten sohva. Ei mitään tekemistä. Ei kyllä aina tartekaan olla.

No joo joo! Kesälomakiireet, kesälomakiireet. Kahden sateisen päivän jälkeen olo oli kuitenkin sellainen, että jospa sitä nyt. Auttaisikohan siippa? Tietenkin auttoi, vaikka vaikutti vähän epäilevältä. Tuleeko ruma ja ulospäin liian näkyvä?

Zooplussan paketit auki, pora ja neljä lautaa. Tikkaat.



Ja matto, kukka ja vanha heiluva kiipeilypuu. Matossa taisi olla hyviä hajuja.
 Olkaa hyvät!

Hitsi, me päästiin ulos!



Täältä näkee vaikka minne!



Pikkusen heiluva on tää virityksesi. Onkos tään ihan pakko huojua tälleen?



No, ikkunalaudalle pääsee ainakin, vaikka ei korkean parvekkeen kaiteen yli juuri mitään näe. Mamma, saanko hypätä olkapäille? Joooooko??



Kukkapurkkikin tuli tänne. Mitä nuo riehuu?



Kestääkö tää verkko oikeesti? Saako sitä repiä? Saako kiivetä?





Ikkunalauta on korkein paikka, Leo th Lion Kingille tietenkin.

Huh. Muutama tunti vierähti, mutta aika kivuttomasti meni. Parvekkeen aita on aika korkea, joten ostin neljä pientä verkkoa ja yhdistin ne mukana tulleella narulla toisiinsa. Narua oli paljon, ja sillä kiristettiin verkko kaikilta reunoilta.



Alaosan kiristin pienojen välistä ja ylhäällä on koukut.



Ei paha. Katsotaan kestääkö. Tarkoitus on kyllä ottaa se talveksi pois. Koko homma maksoi 40 euroa, kun Zooplussan alesta tilastin.

Toistaiseksi kollit ulkoilevat vain valvotusti, sillä Karrkin silmät loistivat niin ylöspäin, että en uskalla jättää sitä parvekkeelle vartioimatta. Se haluaa ylös ja katsomaan maisemia. Pienojen välistä kyllä näkee, mutta se ei oikein tyydytä Karrkkia. Leo ja Jaakko olivat sen sijaan hyvin tyytyväisen olosia.

Samalla parannetaan meidän tuuletusmahdollisuuksia. Kyllä, kaikki ikkunat aukeavat vain vähän, ja nyt saadaan ihan partsin ovi auki! Jes!]]> 2012-06-19T13:11:01+03:00 2019-10-06T22:22:34+03:00 https://kissatkeralla.vuodatus.net/lue/2012/06/meilla-on-partsi piriel https://kissatkeralla.vuodatus.net/ <![CDATA[Matkailua.. ja kipee kolli]]>


Silittelin matkavaatteita ja ihmettelin, kun Jaakko kävi parin minuutin välein pissillä - ja teki pienen lurauksen. Eiku tilaamaan lääkäriaikaa.

Vaiva olikin pelottavan kuuloinen: virtsarakossa oli verta. Ei ollut virtsakiviä eikä bakteereista ollut tietoa, joten ell arveli, että voisi olla idiopaattinen kystiitti. Se ei kuulkaas ole yhtään kiva tauti. Jaakko sai ab-piikin ja kipupiikin, ja jäimme odottamaan viljelytuloksia.

Viljelyssä todettiin kuitenkin jonkin verran kasvustoa ja  bakteereja, joten JakkoVakko sai pitkävaikutteisen ab-piikin (pelasti matkamme), kipulääkekuurin ja ravintolisä Arthroflex-kuurin. Systeri lupautui antamaan joka toinen päivä kipulääkettä, joten mummon ei tarvinnut yrittää lääkitystä. Nyt sitten odottelemme, jatkuuko vaiva vai onko kyseessä todellakin tuo idioottimainen kystiitti. Se on aika helposti krooninen, ja kissa voi tarvita kipulääkettä hyvinkin usein.

Kystiitin takana on mm. ruokavalio ja stressi. Jaketsu on nirso raksupoika, joten siinä voisi olla yksi syy. Stressistä en tiedä, mutta Harun poismeno ja Karrkin tulo voivat tietenkin vaikuttaa, vaikka ihan ensimmäisenä en stressiä osaisi arvata. Hurjalta tuntuu, mutta nyt siis toivotaan, että kyseessä on tavallinen pissitulehdus. Lirauksia ei-toivottaviin paikkoihin ei ole ilmestynyt, vaan Jaakko ravasi ihan hiekkiksellä.

Mutta nyt kuitenkin ollaan jo selvästi paranemassa - ja mummolassa olosta on nautittu.

Matkakuvia säästetään seuraavaan kertaan, mutta ihan noin maistiaiseksi:



Missäs oltiin? ;)]]> 2012-06-16T08:59:01+03:00 2019-10-06T22:22:36+03:00 https://kissatkeralla.vuodatus.net/lue/2012/06/matkailua-ja-kipee-kolli piriel https://kissatkeralla.vuodatus.net/ <![CDATA[Alkukesää ja elämää]]>
Neulomisinto ei olekaan palannut, joten en voi esitellä mitään uutta. Olen uurastanut tämän kanssa:



Hitaasti, hitaasti pelkkää oikeaa ja Ticoticoa, sillä syntymässä on Liftari. Se on kiva malli ja sen oppii helposti ulkoa. En tiedä miksi, mutta neulominen ei oikein suju. Olen yrittänyt löytää inspistä langoista, mutta kun ei.

Se on vielä kesken.

Mennyt viikko on ollut raskas kaikin puolin. Mieli askartelee ihan toisenlaisten asioiden kanssa. Sellaisten isojen asioiden.



Lidlin orkidea äityi kukkimaan uudestaan. Se on ostettu joko viime tai edellisenä vuonna pääsiäisenä, siksi tuo ruukku on kuin lohjennut munankuori.

Miten nuo ruusut saadaan sinisiksi? Kun leikkasin varresta palan pois, oli sinistä varressakin. Imevätkö ne jotenkin tuon värin? Hileet ainakin liimaa ihminen.



Pian kuitenkin on se lämmin kesä ja perhoset leikkivät kuumalla seinällä. Viime vuosina on ollut runsaasti amiraaleja. Sellainen lenteli ihan keväälläkin, ja yhden löysin ulkovarastosta. Ehkä se oli talvehtinut siellä.



Tämä on kuitenkin paperista.

Viileä sää ja lämmitetty uuni ovat saaneet kissatkin unisiksi. Leo nukkuu lempipaikallaan tuolilla, kun taas orientit kietoutuvat toisiinsa joko Harun korissa tai isossa korissa.




Näin nukutaan hyvin! Satakoon ulkona vaikka kissoja (!) ja koiria!



Karrkin hortonomi-intoa on yritetty kahlita koristekivillä. Ainakaan se ei enää pääse kaivelemaan multia. Tämä voi ehkä tepsiä.. Karrkilla on kyllä sellainen syyllinen ilme, kun sen ehättää kukkaruukusta. Kyllä se tietää tekevänsä väärin.



Mitäs kummaa on tässä kuvassa? Huomaako kukaan?



Jaakolla on viiksentyngät! Karrkin tulo on muuttanut sen verran poikien laumaa, että Jaakko ei enää anna Leon purra viiksiään pois. Kyllä ne vielä läheisiä ovat, mutta pieni rako on tullut rakkauteen. Toisaalta Leo on saanut Karrkista juoksukumppanin. Näillä kissoille menee hyvin yhteen. Karrkki on pikku peto, jolle aikuiset antavat paljon anteeksi.

Mutta kesä tulee vielä kaikille. Aurinko paistaa, ruoho kasvaa ja pääskyset kirskuvat.



Elämä on ihmeellistä.]]> 2012-06-04T15:06:01+03:00 2019-10-06T22:22:38+03:00 https://kissatkeralla.vuodatus.net/lue/2012/06/alkukesaa-ja-elamaa piriel https://kissatkeralla.vuodatus.net/ <![CDATA[Sneakerit ja haasteita]]>


Kärjestä aloitetut, taisi olla 50 silmukkaa jalkaterässä ja lyhyt varsi. Tomaattikantapää. Ja juu, opin samalla kasialoituksen!

Talven kyllä pärjäsi pelkästään villasukilla, mutta sellainen huomio tuli tehtyä, että villasukat todellakin kuluvat, kun niitä käyttää tosissaan. Ensi talveksi on jo uupelo sukista. Tai sitten pitää opetalla parsimaan kunnolla.



Värejä ja raitoja en koskaan viitsi katsoa kovin tarkkaan. Kivat töppöset kuitenkin kesän vähän viileämpiin päiviin.

Sitten meille on tullut kaksikin tunnustusta tai sanottaisiinko utelua tässä tapauksessa ;) Kivoja ovat molemmat! Ensimmäinen tuli Tassun viemää -blogista:
tunnustus.jpegSäännöt:
1. Nimeä 15 bloggaajaa
2. Kerro heille tunnustuksestasi
3. Kerro 7 satunnaista faktaa itsestäsi
4. Kiitä bloggaajaa, jolta sait tunnustuksen
5. Lisää The Versatile Blogger Awardin kuva postaukseesi

Samantapaiseen olen joskus vastannutkin, mutta kokeillaan..hmm...

1. Ensimmäisen oman kissani nimi oli Ringo (Beatlesin mukaan). Hain sen kouluikäisenä lähistöltä vähän salaa, se oli hyvin pieni silloin (kauhistellen ajattelen, että ei kyllä ollut vielä luovutusiässä!) Ringon kohtaloksi koitui sen tapa käydä pissillä lasten hiekkalaatikolla; se vietiin tuttavien luokse maalle, jonne se hävisi. Nyyh!

2. Olen salmiakki-ihminen. Kaikessa muodossa, kiitos! Tällä hetkellä kaapissa on siipan tuomia salmiakkilakuja.

3. Minusta piti tulla pienenä kirjastonhoitaja. Ei tullut, ei, jotain sinnepäin kuitenkin. Kirjastot ovat kuitenkin sydäntä lähellä.
Haluaisin kuitenkin ehtiä lukemaan enemmän.

4. Mielummin kierrätettyä ja tuunattua tai itsetehtyä kuin merkistä maksettua. Ei näkyviä merkkejä vaatteisiini, kiitos. Eikä haittaa, jos ei olekaan muotia, jos siitä pidän.

5. Kyllä se siitä.  Lempilausahdukseni. Vakaasti uskon, että asiat yleensä selviävät, ongelmat ratkaistaan.

6. Yksi haave on toteutumassa loppukesästä tai syksyllä, ehkä...

7. Pelaan sulkapalloa hyvässä seurassa kerran viikossa. Tätä on jatkunut pari vuotta eikä tätä nykyä loppua näy. Sulkapallo on tosi mukavaa ja hikistä hommaa, suosittelen!

Täytyy vielä miettiä, laitanko tämän eteenpäin ja kenelle. Jokainen voi sen kuitenkin mukaansa ottaa, jos siltä tuntuu:)
Kissamaista menoa voisi tähän ehkä vastata?



Karrkki tässä poseeraa. Viikolla meinasi käydä hassusti, kun olkapäilla matkustava kissa päätti hypätä lattialle ja törmäsi alastulomatkallaan keittiön kaapiston kahvoihin. Aijai! Hetken mietimme, pitääkö lähteä kuvattavaksi, mutta onneksi askel on jo tasaantunut ja juoksukin alkaa maistua. Tästä lähtien pidetään hännästä tiukasti kiinni, ainakin niin kauan, kun pää kisselillä kasvaa ymmärtämään, että aina ei voi hypätä. Eikä olkapäiltä mielellään yhtään.

Sitten oli Hennalta hauska kysely.

1. Mikä on paras nukkumapaikka?
Uunin päällä pellillä (Leo), Harun korissa (Jaakko ja Karrkki) ja kaikki nukkuvat yön jaloissani.

2. Oletko ikinä tavannut koiria? Tai muita outoja eläinlajeja?
Karrkin kotona Sailan luona oli Iso Kaunis Koira Moska, mutta Leo ja Jaakko eivät vielä ole tavanneet koiria. Leo on nähnyt mökillä siilin. Tipuja on tsiikailtu ikkunasta.

3. Miten ihminen herätetään?
Kolistelemalla sälekaihtimia tai raapimalla viereisen kaapin ovea tai heiluttamalla vaihtokehystaulua  - ja voidaan tukistaa hiuksistakin (Leo...), Jaakolla ei yleensä ole kiire aamulla ja Karrkki kävelee päällä tai haluaa peiton alle - leikkimään varpailla, yöpuvulla tms.

4. Entäs miten ihmiseltä saa parhaiten huomiota, jos ei se tottele?
Maukuu kovasti ja katsoo silmiin tai juoksee edellä keittiöön (Leo), puraisee esim. polvesta tai nilkasta (Jaakko) tai hyppää nilkkaan, polveen, reiteen, juoksee jaloissa, kiipeää olkapäille (Karrkki).

5. Tuleeko ulkoiltua?
Valjaissa. Zooplussan verkot parvekkeelle saapuivat jo, mutta vielä on mietinnässä ja kiireiltä kesken, miten ne sinne laitettaisiin. Karrkki ei ehkä ole vielä ulkoillut?

6. Mistä sopisi rapsutella?
Kaikkialta, silloin kun sopii (Leo), pään alueelta ja korvien takaa erityisesti (Jaakko) ja silitystä, kiitos (Karrkki).

7. Mihin kohtaan EI saa koskea (tai tulee käpälästä)?
Ei tule käpälästä keneltäkään. Saa koskea mihin vain, mutta Jaakko ja Karkki eivät ole toistaiseksi paljastaneet masuaan rapsutettavaksi.

8. Minne mennään piiloon jos alkaa pelottaa?
Sohvan alle (Leo), yläkertaan (Jaakko) ja Karrkista ei vielä tiedä. Ainakin se osaa komeasti pörhistellä.

9. Miksi mennään piiloon?
"Täällä on varmasti neljäs kissa!" (Leo), yllättävä ääni tai kissojen yhteentörmäys, joskus jokin ihan outo juttu (mökillä menivät kaikki piiloon, kun mikro laitettiin päälle, ihan paniikissa kaikki).

10. Millä tavalla saa parhaat rallit? Hiirten kanssa, kaveria härnäämällä, pallon avulla vai miten?
Parhaat rallit syntyvät, kun kaikki juoksevat kaikkien kanssa, alakertaa ristiinrastiin ja lasiesineet telkkarin vierestä kaataen. Joskus on mukava ravata yläkerrassa huoneiden poikki.

11. Mikä on rakkain aarteesi?
Huopapallo (Leo), piippurassi (Jaakko) ja rampa ankka (Karrkki). Näitä ne hakevat, ja vain näitä, kukin vain omaansa.

Nyt mietitään uusia kysymyksiä ja kenelle ne luovutetaan. Leon kuva on sitten (tietenkin!) sellainen hassu kuva... ei se sentään ihan noin pyöreä ole....:)


 
]]> 2012-05-25T18:21:01+03:00 2019-10-06T22:22:40+03:00 https://kissatkeralla.vuodatus.net/lue/2012/05/sneakerit-ja-haasteita piriel https://kissatkeralla.vuodatus.net/ <![CDATA[Amphitrite-keeppi nro 2]]>


Ohje on Lankakomeron. Olen tehnyt joskus aiemmin ensimmäisen version, mutta värin vuoksi se keeppi on jäänyt lähes pitämättä. Tarkoitus on ollut jo pitkään neuloa se mieluisammasta väristä.

Lankana Tennessee ja vaalea beige. Kamalasti en tykkää neuloa Tennesseetä, koska se tuntuu jotenkin nahkealta ja kovalta ja siitä säikeet irtoavat helposti, mutta silti olen aika tyytyväinen lopputulokseen. Näyttää ehkä pieneltä tuo suuaukko, mutta kyllä siitä pää helposti sisään sujahtaa.

Jaa, näköjään linssiluteita Karrrkkikin.

Hidasta on ollut, mutta tämän valmistumisen myötä neulomislukko on auennut. Joskus pitää vain antaa olla ja neuloa myöhemmin.



Ajattelin pitää tätä kesällä (ehkä jo torstain helteellä??) topin tms. kanssa. Vähän peittävämpi ja kuitenkin vilpoisa. Keeppi on kyllä kaunis: tytär löysi siitä heti simpukat ja aallot. Onnistunut ohje!

Sitten tytärtä vähän leikitytti kameran kanssa, ja pakko kai nämä on jakaa. Varokaa, näitä on aika paljon lisää!

Erään kasvatuslinjauksen tulos:



No, nyt on korvia ja silmiä! Leuka voi olla ongelma.

Ei ehkä sovi kuitenkaan kaikille roduille?



Jotkut ovat vaan söpömpiä pienine korvineen ja mangapiirteineen...



Ihan rakkaudella, siis.]]> 2012-05-14T20:08:01+03:00 2019-10-06T22:22:42+03:00 https://kissatkeralla.vuodatus.net/lue/2012/05/amphitrite-keeppi-nro-2 piriel https://kissatkeralla.vuodatus.net/ <![CDATA[Hortonomihommia]]>
Kukaan meidän kissoista ei ole ollut juurikaan kovin kiinnostunut kasveista ja kukista, mutta taisi nyt uusi lehti kääntyä. Aina kun silmä välttää ja on tylsää, Karkki menee kuistille hoitamaan kasveja. Se tonkii, kävelee pienenkin purkin mullassa ja kerää kuivat lehdet suuhunsa. Aamuisin olemme saaneet ihastella hortonomimme tassun aikaansaannoksia.



Kuvassa hoidon tarpeessa on kiinanruusu, jota Karkki hoitaa ja tutkii loppumattomalla kiinnostuksella ja antaumuksella.

Onneksi Jaakko on opettanut, mihin kuisti on hyvä: tirppi-tv näkyy hyvin ja samalle jakkarallekin sopii istumaan (jos toinen ei ole Leo). Puuttuu vain, että hännät olisivat solmussa, niin hyviä kavereita ollaan.



Jaakko ja Karkki ovatkin todellisia kavereita. Jaakkoon on tullut vauhtia Karkin tulon myötä. Illalla laitetaan maton ryttyyn ja koriste-esineet uuteen järjestykseen. Kaikkeen Jaakko ei kuitenkaan lähde mukaan. Verhotangot on pitänyt kiristää ja lelut käydä läpi, ettei mitään vahinkoa sattuisi. Yksi kuminauhapanta on laitettu tyttären harmiksi uuteen kuosiin. Ihan itse Karkki sen löysi vessan pöydältä...

Karkkimainen ilme. Mitä tässä nyt keksisi?



Sopeutuminen on mennyt hyvin. Leo katselee vähän kauempaa, mutta Karkki yrittää silti päästä lämpimän ison kissan syliin. Normaali elämä alkaa palautua, hiljalleen. Harua on ikävä, mutta meillä on ainakin pieni pala siitä muistuttamassa sinisistä silmistä ja hellyydestä ja aivan liian lyhyestä elämästä. Siitäkin tulee kuitenkin vähitellen hyvä muisto.

Neljä kissaa.

]]> 2012-05-12T08:10:01+03:00 2019-10-06T22:22:45+03:00 https://kissatkeralla.vuodatus.net/lue/2012/05/hortonomihommia piriel https://kissatkeralla.vuodatus.net/ <![CDATA[Karkki tuli taloon]]>

Sitten katselimme korissa yksin nukkuvia täpliksiä, talo oli hiljentynyt, katse etsi koko ajan Harua. Mies alkoi puhua, että kyllähän tähän yksi sopisi. Simskuikävä.

Sailan, Harun kasvattajan, kanssa kirjoiteltiin, ja sivulauseessa Saila kertoi, että hänen pitäisi varmaan etsiä koti Harun siskonpojalle Karkille, vaikka hän oli siihen kovasti kiintynyt. Ei hän odottanut, että me sen uskaltaisimme ottaa eikä sitä edes tarjonnut. Näytin kuvaa miehelle, ja vaikka Karkki näytti kovasti hänen entiseltä kissaltaan Momolta (tai ehkäpä juuri siksi), rupesimme tosissamme miettimään, voisiko Karkki tulla meille.

Yrttitarhan Lokakuu s. 7.10.2011, ruskeanaamio siamilainen
Karkki


En olisi pentua ottanut nyt.  Jotenkin se, että Harun siskon Namin pentu oli jäänyt kotia vaille, tuntui kummalliselta. Palanen Harua, Sailan kasvatti, luonteeltaan  niin simsku. Syntynyt nimipäivänäni. Karkin oli tarkoitus jäädä Sailalle, mutta sillä todettiin piilokives ja se oli jo kastroitu.

Harun enotettava. Kun tausta oli tiedossa ja hyväksi havaittu, meillä tyhjä paikka, niin haimme Karkin kotiin ennen vappua. Miten olisin voinut muuta, kun siskonpoika tarvitsi kodin?



Karkki sai ensin tulla tyhjään taloon ja jättää hajunsa. Vasta seuraavana päivänä haimme täplikset mummolasta, ja alkuhan oli tällaista:


Ensin Karkki oli toisessa huoneessa, mutta päästimme sen viiden minuutin kuluttua, koska Jaakko nosti sellaisen itkun, kun se kuuli simskuäänen. Sillä oli selvästi ikävä ja hätä. Luulikohan se sitä Haruksi?

Muristiin, sähistiin, mutta kukaan ei hyökännyt. Ensimmäinen ilta meni tällaisessa muodostelmassa. Ei kovin hälyttävää, siis.



Leo lähinnä vain makasi ja katsoi syrjäsilmällä (oli varmaan ihan ähkyssä mummolan herkuista), Jaketsu haisteli tavaroita ja yritti päästä hajuetäisyydelle. Karkki oli tosi reipas!

Eipä siitä kauan mennyt, kun tilanne uunin edessä oli tuttu.



Leon kanssa on syöty samalta lautaselta, mutta se ei oikein lämpene vauvan hoitamiseen. Jaakko sen sijaan on piristynyt ja selkeästi nauttii uudesta juoksukumppanista. Kyllähän Leokin niihin geimeihin lopulta lähtee mukaan - aikamoiset ilta-ajot meillä!

Karkki tutki lelukorin tarkkaan ja valitsi omaksi lelukseen Rampa-ankan (jalat syöty). Se nappaa sen suuhunsa, murisee ja patsastelee ympäriinsä sorsan kanssa. Pojalla on aika iso ego! Muuta katsovat sitä vähän kummissaan, kieroon..;)



Jaakko leikittää Karkkia.



Ei se ole Haru, ei. Se on Karkki, upea Karrrkki, Kalle. Karkki on sutjakka, piiiiiitkähäntäinen, lihaksikas, leikkisä ja lähes yliaktiivinen nuorukainen. Se selvästi rakastaa olkapäitä ja kehrää oudolla tavalla posket tuhisten. Yöt se on jo nukkunut täplisten vieressä jaloissa tai sitten meidän välissämme.  Yllättävän helppoa on ollut tutustuminen ja ääniin, tapoihin tottuminen puolin ja toisin.

Eilen katsottiin yhdessä peliä.



Sulla on vielä jonkin verran opittavaa telkkareista ja kasveista, Karkki!]]> 2012-05-05T08:19:01+03:00 2019-10-06T22:22:48+03:00 https://kissatkeralla.vuodatus.net/lue/2012/05/karkki-tuli-taloon piriel https://kissatkeralla.vuodatus.net/ <![CDATA[Arvoitus]]>

Krookuksia on punkenut jo maan sisältä, järripeipot pysähtyivät matkallaan pohjoiseen ja... lunta. Voih. Kaksi päivää ehdittiin nauttia ja jopa tehdä vähän pihahommia. Aamulla märkä rätti vasten kasvoja.

No onneksi se oli vain muistutus siitä, että muistapas nauttia keväästä ja auringosta. Ja samalla lupaus kesästä.



Mutta vähän hykerryttää nyt. Meillä on nimittäin arvoitus, tassuarvoitus.
Kenelle nämä kuuluvat?


Pitäisikö vinkata... se ääntelee, sillä on isot korvat ja hassu ilme.
Se on erään tutun sukulainen.
Se asuu nyt meillä...heart]]> 2012-05-02T18:54:01+03:00 2019-10-06T22:22:50+03:00 https://kissatkeralla.vuodatus.net/lue/2012/05/arvoitus piriel https://kissatkeralla.vuodatus.net/