Vieraskin lähti, ja elämä palautuu arkeen.  Jaakkokaan ei syönyt ihan kaikkia kinkkuja leivän päältä, vaikka kovasti yrittikin. Leo hämmästytti meidät menemällä toisena iltana vieraan syliin nukkumaan. Katselimme huuli pyöreänä, kun kolli tuumaili ja mittaili ja lopulta asettui syliin tassut reiden päällä nukkumaan. Ei vain tule minun syliini  - vaikka  se vahtii askeliani.

Mukaan viemiseksi virkkasin tiskirätin ja pesulapun, vieraan väritoivomuksen mukaan. Tiskirätti on sitä samaa mallia, vaikka esim. Teijan blogissa on tosi hieno malli. En nyt kuitenkaan jaksanut ruveta opettelemaan uutta mallia. Joskus toiste. Katselin vähän virkkausmallikirjoja ja virkkailin popcorneja, palloja ja pylväitä, erikokoisia sinne tänne, välillä jotain helppoja malleja.  Ja tietenkin renksu! Voisi tehdä itsellekin käyttöön, selluliittikintaaksi;) Neulekaupan myyjän mukaan hamppu sopii ko. tarkoitukseen hyvin.

Virpomisoksia tuli paljon ja niistä muodustui kaunis kimppu. Ne kuitenkin piti nostaa aika ylös, sillä joillakin oli voimakkaita ambitioita niitä kohtaan. Leo murisi  ja omi oksia itselleen ja Jaakko repi minkä ehti. Kuvassa Leosta on jostain syystä tullut lyhytjalkainen otus.

Kaunis leopardi.

Pääsiäiskorttimme.