Pari vuotta sitten lahjaksi saamani kämmekkä innostui kukkimaan uudestaan. Se oli ensimmäinen lajiaan minulla, olin aika otettu siitä, taisin vain hoitaa sitä vähän väärin. Olin yli-innokas ja suihkuttelin kukkia aika touhukkaasti... Kukkavana kuihtui, koko kasvikin alkoi näyttää muotopuolelta. Hm! No, menihän se muiden mukana. Kuistilla oli talvella välillä 15 astetta. Ei ihan ihanneolot trooppiselle kukalle.

Olin jo unohtanut sen, olin jo laittamassa sen roskiin,  en ollut muistanut hoitaa sitä. Sitten: ei tuo ole juuri, voisiko se olla...? Kukkavana!

1240327110_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Edessä tyttären tekemät naali, kettu ja kissa.

Sitä on seurattu tiiviisti eikä missään nimessä hoidettu liikaa. Hyvä, että on edes katsottu sinnepäin, ettei se pahastuisi liiasta innosta. Tukikeppejäkään ei laitettu: minusta se on kaunis, kun se roikkuu. Hortonomiveljeksetkään eivät osoittaneet minkäänlaista kiinnostusta siihen.  Saa olla ihan rauhassa.

1240327816_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kevään ensimmäinen keltainen lumen keskellä.