Punaista! Kovasti näin punaista viime viikolla, kun ymmärsin, että Aquila-huivin lanka ei riitä loppuun asti. Jatkoin ja jatkoin ja odottelin, milloin lopullinen varmuus tulisi.  Tulihan se: kuusi riviä ennen päättelyä...

Minulla oli kaksi vyyhteä Kamenaa, joten ei muuta kuin lankakauppaan. Kuusi riviä ei kuitenkaan näin isossa huivissa ole ihan pikku lankanyyssönen, vaan kyllähän sitä tarvitaan. Ja ihan samahan se on, loppuuko lanka viimeisellä rivillä vai puolessa välissä, lisää sitä on saatava.

Mutta ei sitä siellä ollut. Ja meillähän on yksi lankakauppaa, marketit myyvät pelkkää Novitaa. Laitoin siis tilaukseen, joten ensi viikolla Aquila-huivi saa jatkoa. Jos sittenkään. Toivottasti neulomisflow ei mennyt ohitse. Se oli ras- kas- ta.

Mutta lankakaupassa oli taas (hmm..) jotain jännää. En ole ostanut yhtään ns. pampulalankaa, kun en oikein innostunut Novitankaan pampulahuivista. Lankakaupan omistaja oli kuitenkin tehnyt Big Ball Funny -langasta hienon ponchon, jota käpistelin aika pitkään. Hän yritti selittää, miten hän sen oli tehnyt, mutta vähän hämäräksi jäi.

Piti  siis kokeilla. Iso kerä punaista mukaan (voimaa syksyn pimeyteen). Tässä poncho on alussa, ja jos rehellisiä ollaan, tämä on ehkä versio x - en tiedä enää, kuinka monta kertaa sen purin. Onneksi se purkaantui siististi. Ravelrystä sitten vihdoin sain selvää, miten tehdään ns. tiivis rivi.

Tässä se on valmiina, illan tuotos. Suunnittelin kyllä siitä sellaista, että se olisi ruvennut laskeutumaan vasta solisluiden kohdalta, mutta sitten en jaksanut enää purkaa xl kertaa. Jokin toinen pum pam -kerä.

Näin se  tehdään:

Poncho tehdään poikittain ja kakkosen puikoilla (muuten ei tiheä kerros onnistu!). Kannattaa käyttää pyöröjä, tai muuten silmukat hyppivät pois.

Silmukat luodaan kiertämällä (en tiedä oikeaa termiä, mutta samaan tapaan, kuin niitä luodaan esim.  peukalokiilaa tehdessä). Tässä on yläosassa kaksi silmukkaa pompuloiden välissä ja alaosassa yksi, yhteensä 9 pompulaa mukana. Kääntämiseen käytetään aina yksi pompula, jotta reunasta tulee siisti ja siihen muodustuu joustava lenkki. Yläosa ei jousta. Olen neulonut sileää - jos haluaa työhön laineita, voi välillä tehdä pelkkää oikeaa.

Hankalaa oli päätteleminen. Omasta saumastanikaan ei tullut kovin siisti. Sauman ompelin ompelulangalla käsin.

Kamera vääristää punaisen, oikeasti se on yhtä punainen ja kirkas kuin vieressä kasvava chili (näillekään ei ole vielä keksitty, mitä niille pitäisi tehdä...)

Pompulalankakokeilut jäävät tähän. Ei ole minun lankani, vaikka punaista ponchoa voisi pitääkin kylminä päivinä voimaa ja lämpöä antamassa.

*************************************************************

Noroakin oli vielä pari kerää. Olen saanut lahjaksi pari kerää vähän paksumpaa Noro Kureyon -lankaa, ja Ullasta bongasin Ursus-kämmekkään ohjeen. Noro sopi tähän hyvin paksuutensa vuoksi, no, vähän tiukka se on, mutta ehkä kämmekäs saa ollakin "hanska". Muutin ohjetta siten, että tein kuitenkin peukalokiilan ja teen siis jonkilaisen peukalonkin. Tässä vaiheessa tosin mietin, pitäisikö tästä jatkaa lapaseksi? Kumpaa tulee enemmän pidettyä? Täällä jään ja lumen keskellä...? Voihan kämmekkään alle aina pukea ohuet puuvillahanskat?

Lankakaupassa voitin kaikki houkutukset enkä ostanut muuta kuin tuota Funnya. Ajattelin Saksan lankoja ja epämääräisiä muovipussinyssyköitä. Hahtuvaakin taitaa vielä olla. Tosin Teetee-kortti on tullut täyteen ja haluaisin NIIN käyttää sen jo pois.

Kollit elävät palvelijoiden työssäkäyntiarkea. Ne nukkuvat päivällä, joten viimeistään 15 vailla kuusi tulee herätys. Leo tulee kampaamaan ja repimään hiuksiani, mistä lienee oppinut. Perin kiusallista (ja epämiellyttävää!) kuitenkin. Ruokakupissa on raksuja (Ahaa! Selittää uudet mahapoimut!), mutta kuten Friede sanoi, raksut eivät ole ruokaa.