Viikonloppua odotellessa kuvasin Jaakon ja harjan. Harja taitaa olla joko vauvanharja (mutta ei siinä taida olla tuollaista reikää) tai sitten jokin vanha kissanharja. Jaakko ei joka tapauksessa ole ihan yhteistyöhaluinen, vaikka se tuntuu kyllä nauttivan harjaamisesta tai paremminkin sen aiheuttamasta leikistä. Leo Lullu Lullukka ei harjoja purisi! Leo nauttii koko isolla vartalollaan. Leo ei suostunut kuvattavaksi.

Jaakko ja harjanvarsi Kuva on linkki flickrin videoon.

Jaakkoa harjaillaan jonkin verran, mutta se itse on ahkera turkkinsa puhdistaja. Pari kertaa on pesty rasvoittuvaa häntääkin (olipa yllätys, miten se voi rasvoittua!) Jaakko istui ihan nätisti sylissä ja pesuvadissa oli lämmintä vettä ja Fairy-pullo vieressä.

Pienet töppösetkin on tehty valmiiksi. Istuin kalsassa sairaalahuoneessa päivystyksessä saattajan ominaisuudessa ja neuloin. Ihan loppumetreillä ohuemmat bambut paksahtivat poikki. Oho. 7 veikka taisi kuitenkin olla liian paksua ja käsialani kiristyi ja kiristyi. Tai sitten pinna kiristyi. En ole oikeastaan koskaan itse ollut sairaalassa, enkä mitenkään nauti loisteputkivaloista ja odottamisesta, odottamisesta...

Jaakkoa sai kuitenkin pitää töppösistä kaukana. Töppösissä tuli esille ongelmani: nurjien silmukoiden löysyys. Jos kaksi nurjaa on eri puikoilla, tulee minulle helposti siihen löysempää. Vaikka kuinka yrittäisin kiristää! Oh why? Tuo ei kyllä korjaannu höyryyttämälläkään...

1252512764_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Aquila, huh, on valmis ja pingoittumassa. Mutta oli sinne virhe eksynyt...