Kiitokset Päivi ja Susanna ja Samina!

Tällä kertaa toivotan kaikille seuraamilleni blogeille joulumieltä ja ojennan tunnustuksen kaikille jouluihmisille! Heitä taitaa olla aika paljon!

 

Kainuun lapset   (taas!) lapaset  valmistuivat ja itse valmistun tekemään toiset heti, kun eräs muu juttu valmistuu. Anttilasta löytyi Florican keltaista (kiitos, Tess, vinkistä!), joka sopinee paremmin lapasiin kuin Nalle. Yritin kuvata valmiit lapaset vähän niin kuin vihjaten Kainuun kylmyyteen lampaantaljan päällä, mutta eräs tuli heti kuikuilemaan...

Ihan kiltisti tässä loikoilen.

Aika nopsasti piti lapaset poistaa - erään Jaketsun hampaat olivat jo kirjoneuleessa kiinni. 

Vähän vain maistelen.

Tess oli virkannut ihanan hopeisen lumihiutaleen, ja sitä muistui mieleeni virkatut enkelit, joita muutamia vuosia sitten tein. Ihme kyllä, löysin kuin löysinkin monisteprujun, ja yhden vanhan (ja aika ison) enkelinkin. Isompi enkeli on tehty joskus  ja jostain paksusta langasta - se on riippunut verhossa pienellä hakaneulalla.

Kokeilin ohuempaa lankaa ja ohuempaa koukkua, ja enkelihän pieneni perin somaksi. Lopuksi tärkkäsin pienet enkelit sokerivedellä, ja nyt ne ovat kuivia. Miksi sokerivesi tuntui värjäävän valkoisen langan? Onko havaintoja? Ihan normaalia kidesokeria oli.

Prujun reunasta löytyi lähdekin: SK 11 - 12/2002. Nämä ovat vähän sellaisia muunnelmia, koska moniste oli kärsinyt säilytyspaikassaan. Koukku on 1,2 ja lanka vanhaa virkkauslankaa.

 Eipä ollut edellisellä kerralla niin hankalaa nähdä silmukoita! Olkapää korvissa ja rillit otsalla tiirailin enkeliharjoitelmia. Taitaa toisten lasien hankkiminen lähestyä:( Sellaisten... niinku...että näkee lähelle...

Jaakko varasti huovutetun viimejouluisen kukan ja prassaili sitten pitkin keittiötä. On se ihan kunnossa jo. 

Pelkkä katsominen väsyttää.. Onks se kuitenkaan ihan terve?