Viikko menikin sitten nopeasti - oli jotain odotettavaa! Piti lähteä nopealla varoitusajalla Jyväskylään.

Neulerintamalla tapahtunutta: villatakin takakappale, pitkä, on valmis. Motivaatiosysäystä odottelee neljä muuta kappaletta... on ollut töissäkin kiireitä.

Viikolla saapui Mustista ja Mirristä saadulla etusetelillä tilattu valokuvakirja. Olipa se teos! Kuvia kirjaan valitessani en ollenkaan odottanut, että kirja olisi niin korkeatasoinen - odotin pehmeäkantista painotuotetta. Kovakantinen ja paperi olikin kiiltävää ja paksua. Harmittaa vähän, että en tehnyt vieläkin parempaa valinta- ja kirjoitustyötä etukäteen.

Vasta loppumetreillä huomasin, että sivut olisi voinut taittaa kokonaan itse. En jaksanut enää: sivuja on 30, eli kuvia tähän on uponnut paljon. Mutta mukava, että sadoista kuvista ainakin parhaat on tallessa kirjamuodossa. Minulla ainkin digikuvien paperiversiot on laskettavissa yhdellä kädellä.

Tuttuja kuvia?

Sitten piti - sisäinen pakko kai - lähteä Jyväskylään päivätripille. Aamulla kuuden jälkeen junaan ja illalla neljän jälkeen bussilla takaisin. Kotona siinä yhdeksän maissa... Siinä meni se lauantai. Shoppailemaan? Ehei, ehei - tämä oli se juttu, salaisuus: meille tulee kissalaumaan uusi pieni jäsen. Se on jokin näistä:

Arvaa kuka!

Yritin kuvata 5 - 6-viikkoisia pentuja erittäin huonolla menestyksellä. Valoa riitti juuri ja juuri (kasvit ovat tarkkoja - ne eivät liikkuneet) ja pennut sähelsivät paikasta toiseen. Tässä ne kuitenkin ovat, neljä ocia ja kaksi simskua. Kysehän on tietenkin Yrttitarhan Fujista (keskellä) ja hänen kummallisesta pesueestaan. Yrttitarhan sivuilta löytyy lisätietoa tästä perin oudosta sakista. Ja suloisesta. Niin, minähän otan ne kaikki. Tai ainakin haluaisin ottaa.

Huoh. Ovat ihania. Ohessa video ocipentujen tassuleikistä. 

Ocipentujen varvasleikki from Pirjo on Vimeo.

 

Matkalla aloitin Revontuli-huivin, mutta enpäs sitten jaksanutkaan neuloa sitä matkalla paljon. Se varmaankin sitten vuorottelee villatakin kanssa.

Oli ihan pakko käyttää silmukkamerkkejä. Edellisen ison huivin jälkeen en luota itseeni ollenkaan huivien suhteen. Tässä pysyy ainakin osiot kohdallaan, minullakin.

Lankana on Minipaletti. Saa nähdä, jääkö kuvio piiloo vai tuleeko se sitten pingotuksen jälkeen paremmin esille. Revontulihuiviin voisi kyllä käyttää paksumpaakin lankaa, mutta halusin ohuen.