Ja anteeksi kissihmiset, jos otsikko nyt johtaa harhaa. Tällä kertaa kyse on villasta ja langasta. Hauska sattuma kuitenkin: mikähän mahtaa olla kehrääminen-sanan etymologia? Onkohan sama homonymia muissa kielissäkin?

Viikonloppuna Tuulia piti värttinäkehruukurssia paikallisessa lankakaupassa. Värttinän ostin Vuokatin messuilta, ja sitähän piti opetella käyttämäänkin.

Ei ollut helppoa. Tuulia kuitenkin kertoi, että ensimmäinen vyyhti tahtoo olla sellaista taidelankaa, jota ei sitten myöhemmin enää saakaan aikaan. Toivottavasti...

Siskolla on vähän ruskeaa, minulla valkoista villaa. Kyllähän se värttinä pyöri, mutta villan syöttäminen oli vaikeaa. Välillä lanka oli ihan ohutta, välillä kierteet ties missä ja lankakin tuppasi paksuuntumaan. Oma lukunsa oli värttinän tahto lähteä pyörimään ihan toiseen suuntaan! Liikaa kierrettä, kuulemma. Taitolaji jos mikä.

Tässä Jaketsu-Kaketsu ja vähän osviittaa siitä, mitä tarkoitan. Siis tässä on jo harjoiteltu ja kurssi käyty. Pikkaisen tasalaatuisempaa lankaa kuin ihan aluksi.

Tadaa! Ensimmäinen lankani! Kerrattu - sehän näyttää ihan langalta! Parit villapaukut siellä täällä, mutta Jaakkokin on ihmeissään!

Tuleekohan tuosta mulle uusi villapaita? Voisitsä huovuttaa sen mulle palloksi?

Niin että kehystettäväksi tietenkin. Ei tule sulle Jaketsu villistä.

Tässä lähikuvaa - tästä näkee jo ongelmat.

Homma oli oikeasti hauskaa, ja sitä piti heti jatkaa kotona. Niskat olivat hyvää vauhtia menossa jumiin, joten se ei sovi ihan jatkuvaksi tekemiseksi. Kun värttinä alkoi pyöriä mukavasti ja lankaa syntyi, piti vähän väliä nousta ylös seisomaan eikä tuolikaan olisi ollut pahitteeksi. Ja käsivarret ylös kurottelemaan taivasta...

Seuraava askel on kuulemma rukki. On paljon nopeampaa ja kätevämpää, sanovat.  Antautuisikohan ajatukselle?