Haru on sopeutunut uuteen kotiin ja täpläveikkoihin. Kapen kanssa sillä ei ole ongelmia ollutkaan: onpa jopa nähty, että Haru on pesettänyt itseään Kapella. Kapella on kanttia ja näkemystä.

Näin me nukutaan. Leo ei ole vielä tohtinut (tai  sopinut?) samaan koriin. Onkohan tää kori jo liian pieni? Mutta aika lokoisaa tässä uunin edessä.

Näinkin oli aika hyvä. Kapsu on niiiiiiin pehmeä....

Saila teki hienon kissanpedin, mutta Jaakko ja Kape omivat sen. Ne lähtivät, kun mä näytin vähän etutassua niille. Se on mun! Siinä on auringon kuviakin, aurinkoprinssille.

Muuten mä nukun, kellin, lepään lähinnä palvelijoiden olkapäällä, kainalossa ja leuan alla. Mä olen kirjallinen kissa.

Tässä pieni videopätkä leikeistä. Alussa videon ylälaidassa on jokin sininen raita, jota en osannut poistaa.

 

Haru leikkii from Pirjo on Vimeo.

Tässä pojussa on ruutia. Vaikka se on hellä ja läheisyydenkaipuinen, se on myös hyvin itsetietoinen. Murinat lelu suussa vetävät vertoja Leon murisemiselle. Leo vähän vielä ihmettelee, mutta Jaakko on nauttinut juoksukilpailuista.

Niin, Haru on 14 viikkoa ja yli kaksi kiloa :)

**************************************************************************************

Ei, en ole neulonut lähes yhtään. Yritin eräänä iltana, mutta jokin valkoinen ja oranssi oli välittömästi kiinni lankakerässä ja puikoissa. Valmisteilla on tyttärelle turkoosi yksinkertainen bolero Rose Mohairista. Se valmistuu, kunhan saan rauhan neuloa ja maltan neuloa. Jotenkin on niin mielenkiintoista seurata tuota valkoista turbulenssia... Ollaan kaikki ihan lääpällään, oikeasti.