Tytär halusi, että teen hänelle "sellaisen ison ympyrähuivin, joka kietaistaan kaulalle kaksi kertaa". Hmm?

Ai sellainen niinku irtokaulus? Kaulaliina, jossa ei ole päitä? Onhan noita nuorilla nähty.

Uudessa Novitassa oli ohje, mutta mitat eivät olleet ihan mieleen. Muutaman harjoituskierroksen jälkeen päädyimme seuraavaan:

  • langaksi tytär penkoi Novitan Marjukan (26 s. x 18 s.= 10 cm x 10 cm), koska se oli sopivanvärinen. Itse vähän ihmettelin, mutta... kun pyysi ihan tekemään! Olkoon akryylia. Tulipahan noillekin kerille käyttöä.
  • silmukoita 240 isolle pyörölle
  • tunturineuletta, jotta saadaan vähän pintaa  (1. rivin mallikuvio ooon, 2. rivin nonn, toistetaan näitä kahta riviä = heleppo!)
  • vajaa kaksi kerää a 100g
  • valmis koko 23 cm korkeus ja 63 cm leveys (eli 126 cm ympäriinsä)

Tällainen tuli:

Jännityksellä odottelin, miten se mahtaa toimia kaulassa. Hyvin toimii!

Pintakin oli kaunis; ei ihan tavallinen ja joustoa on tarpeeksi. Pitää kuulemma tehdä mustakin (langan valitsen minä).

Tunturineulosta.

Pituus tietenkin riippuu siitä, kuinka monta kertaa haluaa tuon kaulaansa kietaista ja miten tiukka sen pitää kantajastaan olla.

Itseni sain taas kiinni huiviprojektista, tällä kertaa aloitettuna on Kiri-huivi. Lankana on babyMerinoa, jota ostin ihan tarpeeksi Tallinnan Karnaluksista kesällä. Vähän laiskasti sujuu tämä projekti... Aluksi mietin, että kuvio on hyvin paljon samantapainen kuin Lehmus-huivin kuvio, mutta tämä olikin selvästi helpommin muistettavissa. Lehmuksen kanssa muistan tapelleeni, varsinkin kun valitsin sen linja-automatkaneuleeksi. Kirin kanssa ei juuri nuotteja tarvita.

Kiitos vinkistä, Tiina (Napit puuttuu.)!

Kollit ihmettelivät uudenvuodenyön raketteja, mutta eivät pelänneet.  Tässä ne kuikeltavat uuteen vuoteen ja  toivottavat kaikille oikein mukavaa ja idearikasta vuotta 2011!