Neulomisinto on vähän jäissä, eikä muka ole yhtään kunnon ideaa. Pitäisi olla, niin olisi telkkarin ääressä jotenkin mukavampaa. Kummallista, että neulominen ja telkkari ovat näin yhdistyneet.

Mutta jotain silti, jotain, joka kelpasi teinillekin. Siitä aina tykkään.

Novitan Converse-sukat tein ensin. Seiskaveikkaa sinisenä ja perussukkaa joustimen kanssa, mutta juju onkin nuo nauhat.

Nauhoiksi 100 cm:n valkoiset kengännauhat ja sitten merkissä vähän pelailtiin. Olisi ehkä pitänyt tehdä ohuemmasta langasta.

Ihan lempisukat, kuulemma. Ja mikä ettei: nauhat toivat sukkiin sellaista pientä jämäkkyyttä, sitoivat jalkapöytää tiukemmaksi. Voi sen näinkin ajatella.

Sitten lapaset rikkimenneiden sijalle. Mutta voi, äiti ei kuunnellut ihan ohjeita ja neuloi lapasten varteen nirkkoreunan!

Näppärä tyttö otti lankaa ja pisteli nirkot tiukasta lapasten suun suojiin.

Ja kunnon solmu!

Lankana oli täysvillainen Peru, joten lämpimät ovat. Tuollaiset pystyraitaiset lapaset ovat mielestäni muutenkin aika kivat ja tein ne ensimmäistä kertaa. Voisipa ajatella toisiakin.

Näin pimeällä kuvataan vain nukkuvia kissoja...

Talvi on tulossa, kissat viltin lämpimässä huomassa. Haru ei tunnetusti näe, ei kuule mitään, kun se nukkuu. Jaakko etsii siitä lämpöä sekin.

Takana on iso poikakin. Kaikki taas yhdessä kasassa, varasivat lämpimän viltin, ryökäleet