Leosta ei saa yhtä hölmöjä kuvia kuin Jaakosta.  Leo riehuu maltillisesti eikö ole aina ensimmäisenä työntämässä nenäänsä uusiin asioihin. Se ei työnnä itseänsä vieraiden syliin, mutta kuitenkin se on ehkä enemmän kiinni meissä kuin Jaakko.

Leo on aina ensimmäisenä ovella vastassa, kun tulemme kotiin.  Kun pikkuneiti kutsuu Leoa, se juoksee yläkertaan. Kuitenkin Leo on aika pidättyväinen - paitsi ruoka-aikaan.

Leo katselee ulos. Näkyyköhän jäniksiä tai lintuja?

Leolla on ihanat kultaiset silmät, jotka yleensä katselevat maailmaa pyöreänä ja  -vähän kieroon:) Vartalo on huomattavan lihaksikas! Mutta ei lainkaan lihava! Ainakaan meistä! Leo painaa vajaa kuusi kiloa ja on aina valmis ruokailemaan. Se saa vielä kasvaa. Mitä isompi, sen parempi.

Oikeasti Leo on mahtavan näköinen, kun se saalistaa leikkihiiriä ja valotäpliä. Pantteri se on, eikä kissa. Karvakin on silkkimäinen ja tiivis.

Kultasilmäistä kollia väsyttää... nyt ovat hellimiset tervetulleita.

Paras kaveri on tietenkin Jaakko, joka rakastaa Leoa pohjattomasti - ja tietenkin asia on myös toisinpäin. Pojilla on aika eriskummallinen suhde.

Parasta, mitä me olemme näille pojille tehneet, on kaverin hankkiminen. Suosittelen ehdottomasti (ainakin) kahta kissaa!