Pakkasta, pakkasta! Eilen aamulla kuudelta mittari näytti 35,4 astetta, miinusta siis (en tiedä, olisivatko plusasteet olleet yhtään parempia..), mutta ei auttanut: ylös, ulos ja töihin siis.

Sitten tuli hirmuinen flunssa, ja taas sai ihmetellä, mistä ihmeestä sitä niistettävää riittää niin paljon. Aivot tulee ulos? Neulomisesta oli turha haaveillakaan, varsinkin kun lanka on mustaa lenkkilankaa. Täytyy myöntää, ettei edes tehnyt mieli neuloa nenäliina kourassa.

Kuitenkin pusero valmistunee tänään tai viimeistään huomenna!

Mutta aurinko paistoi välillä ja pahin on ohi. Pakkasten jälkeen tulee varmasti kevät!

Pakkasilla kissat tunkevat syliin ja vällyjen alle. Haru tosin on ollut aina sylikissa. Ihana tätä on silitellä kurkurkur-säestyksellä.

Jos tähän tuoliin istuu, niin minä tulen kaupan päälle.

Haru pyörii matolla aika usein yksinäänkin, ja varsinkin silloin, kun se yrittää saada muita leikkimään. Tämä video lähti uudesta onkilelusta (Zooplussalta, sellainen erikoispitkä höyhenonki), joka innosti Kapenkin leikkimään. Kovin kestävä se ei taida olla, mutta joustavaa vartta voi kyllä käyttää hyväksi omia leluja kyhäiltäessä.

Roll over, Haru! from Pirjo on Vimeo.

Jonkinlaista keskivartalon pyöreyttä havaittavissa?? Yritämme kovasti vaikuttaa asiaan, vaikka vaikeaa se onkin.

Kapesta sen verran, että eläinlääkärillä testien jälkeen todettiin, että crea-arvo oli yhä noussut, vaikkakin urea oli vähän pienempi. Kapen elimistöä ei enempää lastata, vaan lääkkeet otettiin pois. Jos tilanne tämän takia huononee, lääkkeisiin palataan taas - mutta... niin. Ostin toista munuaisvaivaisille kissoille tarkoitettua märkäruokaa, mutta vähän huonoa senkin syöminen on. Onneksi se syö muuten ihan hyvin - se on nyt pääasia. Kapsu on niin sinnikäs kissa, taistelijoiden sukua, että se ei kovin helposti elämästä irtoa. Kapsu-kulta!

Hyvää lomaviikkoa kaikille talvilomalaisille! Me vielä vähän odotellaan...