Ei, ei ole kyse geenimanipulaatiosta tai muustakaan kovin arveluttavasta vaan sukista. Juu, tietenkin sukista.

Kirjastosta löysin Ilona Korhosen ja Jenni Östermanin Neulekirjan. Jostain syystä en ole siihen aiemmin törmännyt, vaikka esim. Silverikin on siitä neulonut. Kirjassa on aika kivoja sukkamalleja, jotka kaikki olisi kiva neuloa.

Pari hassua kerää keltaista on pyörinyt nurkissa jo pari vuotta. Olen aina hypistellyt, että mitä tästä, mutta keltainen ei jotenkin vain ole ollut värini. Ja sitten näin Kotitiikerit!


Just tuohon käännettävään! Kyllä! Kotisukat, Kotitiikerit, ulkoiluunkin..

Toiselle puolelle tuli tällaiset napit (eipä löytynyt keltaista juuri nappirasiastakaan...)

..ja toiseen tällaiset napit, vanhat napit jostain.

Luultavasti ne pitää vaihtaa, koska jotenkin tuo valkoinen häiritsee. Hassuthan ne ovat, ja kannatan kaikenlaista hassuutta - ei pidä ottaa niin vakavasti kaikkea... Mutta kymmentä keltaista nappia minulla ei ole, joten säveltää pitää. Missähän täällä edes myydään nappeja?!

Mutta varsinainen ongelma oli se, että niitä keriä oli todellakin vain kaksi. Messuilta Tampereelta ostettu, eikä täältä kuulkaa korvesta tiettyä lankaa niin vain hankita.Varsinkin kun vyöte oli ties missä.

Tiikerit... raitaa... keltaista on vähän Kainuun lapasista, mustaa on tuossa....



Tulipas kunnon tiikerit! Eihän tuo yksivärinen korvaa tuon alkuperäisen langan kaunista sävynvaihtelua, mutta jotenkin tyytyväinen kuitenkin olen, etten purkanut aloitusta, kun huomasin langan kulutuksen.

Toinen kotitiikeri eli aurinkoleijona Haru lopettelee vähitellen lääkekuurejaan. Kortisoni on ainoa, jota hiljalleen vähennetään. Astmapiippu on luultavasti tullut jäädäkseen.



Tällainen kapine, mutta ei suinkaan nyt käytössä vaan vain esittelyssä. Oikeasti kuono laitetaan suppiloon ja pidetään siellä noin 10 sekuntia. Haru tuli heti kuvaan, kun otin piipun esille, sillä se taisi ajatella saavansa jotain erityisherkkua.