Voi, kunpa mamma vihdoinkin tekisi, mitä lupasi. Voisihan sitä muuallakin nukkua kuin tässä...



Eikös se sitä paitsi ostanut jo jotain tarvikkeita? Me vallataan sitten sohva. Ei mitään tekemistä. Ei kyllä aina tartekaan olla.


No joo joo! Kesälomakiireet, kesälomakiireet. Kahden sateisen päivän jälkeen olo oli kuitenkin sellainen, että jospa sitä nyt. Auttaisikohan siippa? Tietenkin auttoi, vaikka vaikutti vähän epäilevältä. Tuleeko ruma ja ulospäin liian näkyvä?

Zooplussan paketit auki, pora ja neljä lautaa. Tikkaat.



Ja matto, kukka ja vanha heiluva kiipeilypuu. Matossa taisi olla hyviä hajuja.
 Olkaa hyvät!

Hitsi, me päästiin ulos!



Täältä näkee vaikka minne!



Pikkusen heiluva on tää virityksesi. Onkos tään ihan pakko huojua tälleen?



No, ikkunalaudalle pääsee ainakin, vaikka ei korkean parvekkeen kaiteen yli juuri mitään näe. Mamma, saanko hypätä olkapäille? Joooooko??



Kukkapurkkikin tuli tänne. Mitä nuo riehuu?



Kestääkö tää verkko oikeesti? Saako sitä repiä? Saako kiivetä?





Ikkunalauta on korkein paikka, Leo th Lion Kingille tietenkin.

Huh. Muutama tunti vierähti, mutta aika kivuttomasti meni. Parvekkeen aita on aika korkea, joten ostin neljä pientä verkkoa ja yhdistin ne mukana tulleella narulla toisiinsa. Narua oli paljon, ja sillä kiristettiin verkko kaikilta reunoilta.



Alaosan kiristin pienojen välistä ja ylhäällä on koukut.



Ei paha. Katsotaan kestääkö. Tarkoitus on kyllä ottaa se talveksi pois. Koko homma maksoi 40 euroa, kun Zooplussan alesta tilastin.

Toistaiseksi kollit ulkoilevat vain valvotusti, sillä Karrkin silmät loistivat niin ylöspäin, että en uskalla jättää sitä parvekkeelle vartioimatta. Se haluaa ylös ja katsomaan maisemia. Pienojen välistä kyllä näkee, mutta se ei oikein tyydytä Karrkkia. Leo ja Jaakko olivat sen sijaan hyvin tyytyväisen olosia.

Samalla parannetaan meidän tuuletusmahdollisuuksia. Kyllä, kaikki ikkunat aukeavat vain vähän, ja nyt saadaan ihan partsin ovi auki! Jes!