1261479614_img-d41d8cd98f00b204e9800998eKapsu Kaapeli Kapsutin Kapeliini teki sen eli saavutti 17 vuoden kunnioitettavan iän! Onnittelemme tänään Kapsuliinia ja muistelemme vähän menneitä:) Kuvan on muokannut tyttäreni.

 

1261480312_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tässä on Maija-emo ja kaksi poikaa, Mikael ja Gabriel. Kumpi on kumpi? Mikaelista en ole vuosikausiin enää kuullut mitään. Enpä taitaisi vieläkään erottaa poikia toisistaan. Poikien isä Vinski oli samannäköinen kuin poikansa. Kyllä Maijan väritys on ihana! (Kuva on skannattu eli Kapen kasvattajan ottama. Skannaus vähän epäonnistui.. enkä saanut sitä paremmin..(hm)

1261480324_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Ihastuin rexeihin heti yhden nähtyäni. Kape tuli Mäksylle kaveriksi, kun emäntä huiteli opiskelemassa eikä ollut aina kotona. Mäksy katseli ikkunalaudalla ulos. Piti hankkia kaveri, ehdotomasti. Mäksy sopeutui Kapeen hyvin, vaikka ilmeisesti välillä kuitenkin hermostui pikkujätkään, jolla ei ollut mitään rajoja.. Se oli todellinen riiviö, 100x simsku. Mutta niin rakastettava!

1261479600_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Pikkujätkä oli varsinainen vauhtiveikko pienenä. Lempihommana oli keikkua ko. raapimispuun päällä. Jos se ei sitten ollut kiusaamassa Mäksyä. Tai kiipeilemässä vaatekaapissa, jossa Mäksyllä oli turva. Mutta kyllä pojat toisistaan silti pitivät.

1261479585_img-d41d8cd98f00b204e9800998eKapeliini näyttelyikäisenä. Tässä kuvassa ei vielä näy pisamia. Kävimme Etelä-Suomessa asuessamme muutaman kerran näyttelyssä ja poika pärjäsi ihan hyvin, vaikka sillä onkin knikki hännänpäässä. Premioriksi jaksettiin. Kapsun väri oli oikein kirkas punainen. Se huvitutti näyttelyvieraita kellottamalla häkkinsä päällä selällään ja kerjäämällä rapsutuksia. Yhä vielä sen iltarituaaleihin kuuluu sylissä leipominen ja sen jälkeen selälleen kellahtaminen. Ja kova kehräys!

1261479592_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kaputsiinilla oli komeat kiharat. Enää se ei ole yhtä kihara eikä sutjakkakaan, kävely on käynyt vähän vaivalloiseksi ja se nukkuu paljon. Välillä se intoutuu leikkimään, ja silloin Leo ja Jaakko ovat ihmeissään. Leo muuten juoksee Kapsua pakoon kaapin alle, jos Kapsu kunnolla suuttuu. Jaakko yrittää ottaa komentoa, mutta ei ole toistaiseksi onnistunut. Kapsulla on broilerin lihasmassa jaloissaan!

Kapeliini nukkuu yhä yöt kainalossani, aina kasvojeni suuntaan. Jos käännyn toiselle kyljelle, se kävelee ylitseni ja jatkaa uniaan taas kasvojeni puolella. Ja kehrää. Ruokailu on mennyt vähän heikoksi, mutta seitiateria saa sen aina liikkeelle!

Toivotamme Kapsulle vielä muutamaa lisävuotta, vaikka tiedämmekin, että kissatkin vanhenevat.

Kiitos Irikselle ihanasta, persoonallisesta, hellästä ja välillä vähän villistäkin kissasta! Meidän pienestä arkkienkelistämme, joulukissasta.<3